Jäsenalueelle

Blogit

20.12.2018 17.11

Kalle Achté -palkinnon saanut psykiatrian dosentti ja tutkimusprofessori Jaana Suvisaari: Tutkimuksen tekeminen on yhtä innostavaa ja kiinnostavaa kuin yli 20 vuotta sitten

Sosiaalipsykiatrian dosentti, tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kiinnostui psykiatriasta jo lääketieteellisten opintojen ensimmäisinä vuosina. Ihmisen mielen toiminnan ja häiriöiden syiden ymmärtäminen innostaa ja kiinnostaa 20 vuoden jälkeenkin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielenterveysyksikön päällikkönä työskentelevä Jaana Suvisaari on yksi Suomen tuotteliaimpia psykiatrian tutkijoita. Syksyllä 2018 Psykiatrian Tutkimussäätiö myönsi Kalle Achté -palkinnon Suvisaarelle, jonka tieteellistä ansioluetteloa kuvattiin poikkeuksellisen laajaksi ja laadukkaaksi.

Psykiatrian Tutkimussäätiö on jakanut Kalle Achté -palkintoa vuodesta 1996 monipuolisesti ansioituneille suomalaisille psykiatreille. Aikaisemmin palkinnon ovat saaneet professorit Erik Anttinen, Yrjö O. Alanen, Veikko Aalberg, Johannes Lehtonen ja Pekka Tienari. 

Suvisaari kertoo olevansa otettu saamastaan tunnustuksesta. 

– Arvostan aikaisempien palkinnonsaajien työtä todella paljon, ja oli suuri kunnia tulla valituksi siihen joukkoon.

Tällä hetkellä Suvisaari on mukana esimerkiksi Psykoosiriskioireiden ja ensipsykoosin ennuste -tutkimuksessa, psykoosisairauksien geneettistä taustaa selvittävässä SUPER-tutkimuksessa ja useassa THL:n väestötutkimuksessa. Tutkimusuran alusta alkaen hän on ollut mukana skitsofrenian geneettisessä tutkimuksessa. Jutun loppuun on koottu tarkempi lista tutkimushankkeista ja -projekteista, joissa Suvisaari on mukana.

Kiinnostus ihmisen mielen toimintaan heräsi opintojen alkumetreillä

Suvisaari kertoo lukeneensa kirjoja psykiatriasta jo ennen kuin siihen liittyvät kurssit olivat ehtineet alkaa lääketieteellisessä. Opiskeluaikana moni muukin erikoisala kiinnosti, mutta ensimmäinen työpaikka valmistuminen jälkeen oli psykiatrialla.

– Sattuma ohjasi ja ala tuntuikin sopivalta. Viihdyin sekä työssä että työyhteisössä, Suvisaari muistelee.

Tutkijaksi ryhtymisessä oli kuitenkin mukana enemmän määrätietoisuutta kuin sattumaa. Suvisaari lähti tekemään tutkimusta erikoistumisvaiheessa.

– Olin pohtinut asiaa kohtuullisen pitkään ja lukenut pari oppikirjaa kliinisen psykiatrisen tutkimuksen ja epidemiologisen tutkimuksen tekemisestä ennen kuin lähestyin Kansanterveyslaitoksella tutkimusprofessorina työskennellyttä Jouko Lönnqvistiä ja kysyin mahdollisuudesta päästä mukaan tutkimusryhmään.

Väitöskirjassaan 1999 Suvisaari selvitti skitsofrenian ilmaantuvuuden muutoksia ja riskitekijöitä.

20 vuotta tutkimustyötä

Suvisaari on työskennellyt koko tutkimusuransa ajan Kansanterveyslaitoksella, joka tunnetaan nykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksena. Hän on ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja raportoimassa useita väestön terveystutkimuksia, joissa on huomioitu mielenterveyttä koskevia tietoja.

– Väestötutkimukset ympäri maailmaa ovat vaikuttaneet siihen, että mielenterveysongelmat ymmärretään nykyään keskeisiksi kansanterveysongelmiksi. Suhtautuminen mielenterveysongelmiin on nykyään huomattavasti myönteisempää kuin vaikkapa sukupolvi sitten. Tutkimuksen tuottamalla tiedolla on ollut osansa tässä kehityksessä.

Tutkijoilla riittää kuitenkin työtä. Jotta vakaviin mielenterveyshäiriöihin voitaisiin kehittää nykyistä tehokkaampia hoitoja ja ennaltaehkäisyn keinoja, on sairauksien syntymekanismeja ymmärrettävä paremmin.

– Esimerkiksi geneettinen tutkimus on edennyt harppauksin viime vuosina, mutta olemme vielä kaukana syntymekanismien ymmärtämisestä, Suvisaari kertoo.

Tutkimuksen suurimmat haasteet 2010-luvulla ovat perusrahoituksen leikkaukset ja kilpailu tutkimusrahoituksesta. Tämä on vaikeuttanut pitkäjänteisen tutkimuksen tekemistä. Suvisaaren mukaan haasteet näkyvät erityisesti, kun tutkimusta tekee verkostoissa ja monen yhteistyökumppanin kanssa.

Yksi asia ei kuitenkaan Suvisaaren mukaan ole muuttunut 20 vuoden aikana.

– Tutkimuksen tekeminen on yhtä innostavaa ja kiinnostavaa kuin sitä aloittaessani.

Arvostettu tutkija ja itsenäinen tieteellinen ajattelija

Kalle Achté -palkinnon saamisen perusteluina oli ansiokkaan työn lisäksi Suvisaaren ominaisuudet tutkijana. Suvisaarta kuvataan kansallisesti ja kansainvälisesti pidetyksi ja arvostetuksi tutkijaksi, joka on yhteistyökykyinen, rakentava ja itsenäisesti tieteellisesti ajatteleva.

Suvisaari kertoo olevansa otettu kauniista sanoista, mutta toteaa olevansa huono arvioimaan itsessään kyseisiä ominaisuuksia. Hän kertoo tekevänsä paljon yhteistyötä ja arvostavansa suuresti kaikkia yhteistyökumppaneitaan.

– Olen saanut oppia heiltä paljon vuosien varrella.

Suvisaari lisää, ettei ole ihmisenä sellainen, joka ajaisi vain omaa etuaan.

Lopuksi lähes kahtakymmentä väitöskirjaa ohjanneelta Suvisaarelta on tietysti kysyttävä, miten hän neuvoisi psykiatreja, jotka ovat aloittamassa väitöskirjaansa. Suvisaari kehottaa perehtymään tutkimusmenetelmiin runsaasti jo työn alkuvaiheessa. Hän itse valitsi väitöskirjansa aiheeksi sairauden, joka kiinnosti häntä kliinisessä työssä eniten.

– Kun valmiina psykiatrina lähtee tekemään väitöskirjaa, kliininen tai epidemiologinen aihe on hyvin luonteva. Hyppy tuntemattomaan eli perustutkimuksen maailmaan voi kuitenkin olla myös hyvin antoisa.

Tutkimushankkeita ja -projekteja, joissa Suvisaari on mukana tällä hetkellä


Psykoosiriskioireiden ja ensipsykoosin ennuste –tutkimus

Vakavien mielenterveyshäiriöiden geneettinen epidemiologia ja molekyyligeneettinen perusta

SUPER-tutkimus

 

THL:n väestötutkimukset:

Kansallinen FinTerveys-tutkimus

FinSote-tutkimus

Terveys 2000-tutkimus


Terveys 2000-tutkimuksessa tehty kaksi syventävää mielenterveystutkimusta, joista analysoidaan seurantatietoja:

Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi (NAPS)

Psykoosit Suomessa (PIF)

 

 Kirjoittanut

Siiri Kärkkäinen


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja