Jäsenalueelle

Blogit

21.5.2018 21.56

Laadukas ja kattava perehdytys on tärkeää mainosta psykiatrialle

Hanna Tytärniemi, psykiatrian erikoislääkäri, Suomen Psykiatriyhdistyksen hallituksen jäsen

Työntekijä, oletko saanut riittävän perehdytyksen nykyiseen tehtävääsi? Entäpä esimies, oletko sinä saanut koskaan ohjausta siihen, mitä hyvä perehdytys sisältää? 

_N5A9221-Hanna-HLPfi_previewPerehdytyksen tulisi olla itsestäänselvyys riippumatta työntekijän asemasta ja tehtäväkentästä, sillä kokenutkin kliinikko tai ansioitunut tutkija tarvitsee ohjausta toimintayksikön käytäntöjen suhteen uudessa työssä aloittaessaan.

Puutteellinen perehdytys tai peräti perehdytyksen puuttuminen kokonaan on edelleen valitettavan yleistä oman kokemukseni ja muiden nuorten kollegojen kanssa käytyjen keskusteluiden perusteella. Kolmen vuoden takainen Lääkäriliiton kesäkandikysely paljasti, että jopa 10% kandeista jäi kokonaan vaille perehdytystä ja jopa puolet alue- ja yliopistosairaaloiden kesäkandeista koki perehdytyksen riittämättömäksi. Syksyllä 2017 tehty Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) koulutuspaikkakysely puolestaan osoitti, että viidennes vastaajista oli jäänyt vaille perehdytystä. Psykiatria sijoittui kuitenkin erikoisalana korkealle tyytyväisyysmittarilla mitattuna.

Psykiatria kärsii lääkäripulasta ja erikoistuvista lääkäreistä kilpaillaan sekä erikoisalojen kesken että psykiatrian sisällä. Siksi perehdytykseen kannattaa panostaa rekrytoinnin ohella. Psykiatria on lääketieteellisten tiedekuntien opetussisällöissä varhaisemmassa vaiheessa kuin monet muut kliiniset erikoisalat ja siksi pesti psykiatrian alalla voi olla monen kandin ensimmäinen työtehtävä lääkärin sijaisena. Tuleva erikoisalavalinta tapahtuu useammin ajautumisen kuin varhain tehdyn päätöksen kautta, joten kesäkandien huomioiminen potentiaalisina tulevina psykiatreina on tärkeää. Kandien ja muidenkin psykiatrialla toimivien ”käypäläisten” laadukas perehdytys ja ohjaus on hyvä tapa lisätä erikoistumisalan houkuttelevuutta ja edesauttaa työntekijöiden palaamista samalle alalle myöhemmin uralla. Myös NLY on painottanut perehdytyksen merkitystä ensivaikutelman tekemisessä muun muassa blogissaan. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi!

Kokenutkin erikoislääkäri tarvitsee kattavan perehdytyksen voidakseen tehdä työnsä tehokkaasti ja kyetäkseen nauttimaan työstään. Mitä kokemattomampi työtään aloittava kollega on, sitä enemmän kliinisen perehdytyksen tarve ja sisältö korostuvat.

Hyvään perehdytykseen kuuluu nähdäkseni vähintään kolme osa-aluetta:

1)    Organisaatioon ja työyksikön toimintaan perehdyttäminen

Työntekijän on hyvä ymmärtää ainakin karkeasti organisaation rakenne ja sen sijoittuminen hoitojärjestelmässä, oman yksikön tyypilliset hoitoajat ja perustehtävät sekä millaisia palveluja ja potilaita organisaatiolla on. Uuden työntekijän kanssa on myös käytävä läpi, kuinka yksikössä toimitaan hätätilanteissa, miten hälytysjärjestelmä toimii ja missä on ensiapuvälineistö. Työyksikössä työskentelevän henkilökunnan ja heidän työtehtäviensä hahmottaminen on tärkeää työtään aloittavalle lääkärille – etenkin psykiatriassa, jossa moniammatillinen rooli on huomioitava.  Myös työ- ja taukotiloihin, autopaikkoihin sekä avaimiin ja kulkukortteihin liittyviin käytäntöihin perehdyttäminen auttaa uuden työntekijän alkuun.

2)    Viestintä

Hyvä perehdytys sisältää ohjeistuksen viestintään sekä työntekijöiden kesken että erilaisissa tietojärjestelmissä. Jokainen kliinikko tarvitsee työssään useimmiten vähintään kahta tietojärjestelmää eikä pysty aloittamaan työtehtäviään ilman asianmukaista ohjeistusta tai käyttäjätunnuksia. On hämmästyttävää, miten harvoin tietojärjestelmien käyttäjätunnukset hankitaan uudelle työntekijälle valmiiksi ennen työn aloitusta, vaikka kaikki niitä varten tarvittava tieto olisi helposti saatavilla. Uutta työntekijää on syytä neuvoa myös yksikön sisäisestä viestinnästä. Miten delegoidaan tehtäviä muille työryhmän jäsenille – sähköpostitse, puhelimitse, keltaisilla tarralapuilla vaiko potilastietojärjestelmän sisäisellä viestijärjestelmällä? Millaisia viestikanavia uuden työntekijän on itse seurattava aktiivisesti? Viesti ei kulje perille, mikäli vastaanottaja ei tiedä sitä etsiä.

3)    Kliininen perehdytys

Kokenutkin työntekijä tarvitsee ohjeistusta siihen, miten esimerkiksi tahdosta riippumattoman hoidon käytännön vaiheet lausuntoineen toteutetaan yksikössä. Kliinisissä asioissa aloittelevaa lääkäriä tai kesäkandia voi ohjata jo etukäteen tutustumaan esimerkiksi yksikössä hoidettavien sairauksien Käypä hoito -suosituksiin. Etenkin kokemattomia kollegoita on syytä opastaa myös siitä, mihin asioihin he eivät saa ottaa kantaa ilman konsultoimista. Tuutoroinnin, säännöllisen kliinisen konsultaation ja bedside-opetuksen järjestäminen on tietenkin sitä tärkeämpää, mitä kokemattomampi uusi työntekijä on.

 

Itse kannatan kirjallisen perehdytysmateriaalin laatimista ja sen lähettämistä uudelle työntekijälle jo ennen työssä aloittamista. Materiaali itsessään jo antaa mielikuvan siitä, että uuden työntekijän tuloon on varauduttu ja perehdytystä on mietitty etukäteen. Vähintään koko ensimmäinen työpäivä kannattaa varata perehdytykselle ja täydentää perehdytystä seuraavien työviikkojen aikana. Harmillisesti joskus käy niin, että perehtyjälle on varattu perehdytysaikaa, mutta kukaan ei ole häntä perehdyttämässä eikä perehdytyksen sisältöä ole mitenkään etukäteen suunniteltu. Kannattaa siis huomioida, että perehdyttäjillekin on varattu riittävästi aikaa.

Perehdytystä kannattaa jakaa eri alueisiin ja eri henkilöille. Esimerkiksi osastonhoitaja voi perehdyttää yksikön toimintaan ja tiloihin sekä eri työntekijöiden rooleihin. Sihteeri voi perehdyttää tietojärjestelmiin ja viestintään. Kliininen esimies perehdyttää kliinisissä asioissa. Perehdytyksen on hyvä olla mahdollisimman konkreettista ja ohjeistavaa alussa. On parempi kertoa rutiinisuosituksista ennemmin kuin poikkeusratkaisuista. Lääkärillekin olisi suotavaa kuvata, mitä hänen työtehtäviinsä kuuluu ja mitä häneltä odotetaan juuri kyseisessä tehtävässä.

Myös Psykiatriyhdistys on huomioinut perehdytyksen osana hyvän työpaikan kriteeristöä laatimassaan suosituksessa. Hyvän työpaikan kriteerit löytyvät yhdistyksen nettisivujen jäsenalueen edunvalvontaosiosta. Suosittelen lukemaan myös 20 vuoden takaisen nuorten lääkärien laatiman Duodecimin artikkelin, joka jäsentää perehdytyksen sisältöjä varsin konkreettisesti – eikä artikkeli ole lainkaan vanhentunut! Hyvällä perehdytyksellä työn tehokkuus, työntekijöiden tyytyväisyys ja työnhallinta kohenevat. Työnantaja hyötyy perehdytykseen panostamisesta ja jokaisella uudella työntekijällä on siihen oikeus.

 

Muistetaan siis vaatia ja vaalia perehdytystä! 

 

Hanna Tytärniemi, psykiatrian erikoislääkäri, Suomen Psykiatriyhdistyksen hallituksen jäsen


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja